Valokuitu tuli taloon

On hämmästyttävää kuinka sujuvasti asiat hoituvat pienellä paikkakunnalla. Kun Helsingissä haluaa hoitaa asioita, monasti joutuu varaamaan aikoja, jonottamaan sekä etsimän henkilöä, jonka tehtäviin kuuluu kulloinkin hoidettavan asian organisointi. Tilaapa kotiisi ihan tavallinen laajakaista. Jos kyseessä ei ole valmiiksi paketoitu plug and play -ratkaisu, vaan sellainen jossa pitäisi vetää hieman lankaakin kohteeseen, joutuu tilausta jonottamaan pitkäänkin.

Kun muutto Maalahdelle tuli varmaksi, ryhdyin luonnollisesti selvittämään kuinka saan mahdollisimman hyvän nettiyhteyden taloon. Aika nopeasti kävi ilmi, että alueella toimii osin kunnan omistama Bothnia Broadband, jonka päätehtävänä on hoitaa tietoliikenneyhteyksiä kunnan alueella. Todennäköisesti yritys on vanhojen paikallisten puhelinyhdistysten jälkeläinen – varmaan Maalahdellakin on ollut oma puhelinyhdistyksensä.

Otin yhteyttä yritykseen ja kerroin omista erityistarpeistani liittymälle – käytössäni on oma palvelin, joka tarvitsee kiinteän IP-osoitteen. Vastaus tuli samana päivänä ja minulle kerrottiin, että kiinteän IP-osoitteen saaminen on mahdollista. Kun muutto alkoi lähestyä, olin uudemman kerran yhteydessä Bothnia Broadbandin yhteyshenkilöön ja kerroin meidän muuttavan taloon seuraavana maanantaina. Vastaus tuli nopeasti: tulemme maanantaina kaivamaan valokuidun paikalle.

Näin todella tapahtui – aamutuimaan alkoi kaivinkonetta pörräämään nurkilla ja pienen selvitystyön jälkeen paikallistettiin sopiva kohta liittää talomme valokuituun. Päätettiin myös, että kuitu vedetään nyt pintavetona ja kaivetaan se maahan vasta sitten kun routa on sulanut. Asentaja veti piuhan taloon haluttuun paikkaan ja kytkilaitteet toimintakuntoon. Kaapelikela lepää edelleen talomme vieressä, sitä saatetaan tarvita keväämmällä, kun kaapeli kaivetaan maahan.

Tulivat siis muutaman päivän varoitusajalla, olivat valmiita kaivamaan kaapelin jo nyt maahan ja vetivät kaikki tarvittavat taloon ja yhteys toimi laakista. Ja miten se toimikaan! Vauhtia on vähintäänkin riittävästi, oli sitten kyse uppimisesta tai downaamisesta. Ja vähintäänkin riittävästi meikäläisen tarpeisiin serverin kanssa.

Halusimme toki saada täyden hyödyn irti valokuidustamme ja koska talossa ei ollut TV-antennia, päätimme hoitaa IPTV:n. Lisäksi piti myös talon muutkin koneet liittää nettiin. Niitä varten oletin että oli tarjolla rajattomasti dynaamisia osoitteita. Vaan eipä ollutkaan.

Yhteyden järjestäneessä yrityksessä oli ymmärretty että valokuitua tarvitaan vain palvelimelle ja sille yhdelle kiinteälle osoitteelle. Kiirastorstaina illalla kuuden aikaan kävi ilmi, ettei telkkaria saada toimimaan, ellei yhteyteen tehdä pieniä muutoksia. Soitin yhteyshenkilölleni ja hän valitteli kiirettään, ettei päässyt illalla hoitamaan asiaani, mutta lupasi palata asiaan sitten Pitkäperjantaina. Ja näin mies tuli Pitkäperjantaina käymään, vaihtoi konvertterin useampi porttiseen ja kertoi mitkä portit toimivat kiinteillä IP-osoitteilla ja mitkä dynaamisilla.

Tätä minä kutsun palveluksi ja tällaista kohtelua ei saa suuremmissa taajamissa juurikaan. On sanottava, että toistaiseksi kaikki kontaktimme, joita olemme Maalahdessa tarvinneet, ovat yhtä lukuunottamatta toimineet mitä erinomaisimalla tavalla. Kunpa sähkömies olisi vain pitänyt sanansa ja tullut lupaamanaan ajankohtana katsomaan projektiamme, olisi täällä kaikki toiminut kuin rasvattu.

Mitä enemmän saan kokemusta Maalahdella asumisesta ja elämisestä, sitä enemmän ihmettelen, että mikä minua pidätteli vuosikymmenten ajan Helsingissä.