Kotkotusta ja munintaa

Vanha leikkimökki on nyt pari viikkoa tehnyt jonkinlaisen kanakopin virkaa. Tätä kirjoitettaessa siellä käy sisällä hirmuinen kaakatus, kun kanat käyvät vuoronperään hoitamassa hommaansa. Leikkimökin entisen ikkunan päälle rakennettu munintapesä jää kapasiteetiltaan armottoman alamittaiseksi, kanojen ryhdyttyä munimaan täydellä teholla. Alkuun nämä 12 kanaa saivat päivässä aikaan 4-5 munaa, mutta parin viime päivän keskiarvo on noussut jo kahdeksaan. Niin paljon munia kuitenkin tulee, että yksikään vieraamme ei ole poistunut ilman kennollista muniamme. Voin sanoa, että herkullisia ovat sekä ehdottoman tuoreita.

Kanat juuri kotiutuneina.

Munista on ehditty luonnollisesti tehdä kaikenlaista, mitä kanamunista yleensä tehdään – niitä on nautittu keitettynä, paistettuna, kokkelina, niistä on tehty myös pastaa ja kakkuja. Kaikki ovat olleet herkullisia. Tipumme saavat rehun lisäksi nauttia tuoreesta ruohosta, vesiheinästä sekä kaikenlaisesta mikä omasta ruokapöydästämme yli jää, toukkien, matojen ja hyönteisten lisäksi. Linnuilla on käytössään sen verran suuri aitaus, että näistä voi jo käyttää nimitystä "laiduntavat kanat".

Aitauksen tehtävänä ei ole niinkään pitää kanoja aitauksen sisällä, vaan pikemminkin pitää ei-toivottuja vieraita ulkona. Kaakatuksen sävyistä erottaa heti, jos naapuruston kissat lipovat kieliään kanaverkon takana. Niitä saa käydä aina välillä hätistämässä pois. Ja hyvä että olen hätistellytkin, sillä tänään minua kohtasi yllätys, kun aamulla kävin vaihtamassa juoma- ja rehuastioita. Kanatarhasta pyrki aktiivisesti pois siili! Ja aukko josta pääsee siili sisään, sieltä mahtuu tulemaan myös kissa. Nopea katsaus paljasti kanaverkon pullistuneen yhdestä kohdasta ja siitä verkon kiinnitys olikin jäänyt hieman vajaaksi. Eipä muuta kuin verhoilunitoja äkkiä käteen ja reikä umpeen.

Tämä nykyinen kanatarha on väliaikainen ratkaisu, joka pystyy palvelemaan korkeintaan syyskuuhun saakka. Kanamme eivät suostu yöpymään leikkimökissä, vaan jostain syystä viihtyvät myös öisin ulko-orrella, joka on saanut lisäkseen hieman pakkausmuovia ja lopputuloksena on katoksellinen orsi, joka muistuttaa lähinnä jalkapallokatsomoa. Koska yölämpötilat ovat vielä kohtuullisia, järjestely ajaa asiansa, mutta syksyä vasten nousee entiseen sikalaan eristetty kanala kaikkine fasiliteetteineen. Munintapesiä on oltava riittävästi, munien poimimisen täytyy tapahtua kanalan ulkopuolelta ja kanalan puhtaanapidon on sujuttava helposti. Kesällä kanat sitten pääsevät ikkuna-aukosta tarhaan, jonka koko varmaan kolminkertaistuu nykyisestään.

Muutenkin touhu on alkanut muistuttaa ihan oikeata maalaiselämää. Ruokapöydän antimista monet ovat omasta kasvimaasta, lisukkeita täytyy vielä hankkia kaupasta tai pienen vaihdantatalouden kautta. Vaihdannalla olemme saaneet mm. tuoretta kalaa tutulta harrastekalastajalta. Tähtäimessä oleva omavaraisuus lähestyy hyvää vauhtia.